Toimintakertomus vuodelta 2016

VESIENHOITOA, LÄHILUONTOA JA YHTEISTÄ TOIMINTAA

Vesienhoitoyhdistys oli vuonna 2016 monella tapaa aktiivinen, kuten aikaisempina vuosinakin. Tästä täytyy heti alkuun esittää lämpimät kiitokset niin heinäkuun vuosikokoukseen asti reilun 10-vuotisen rupeaman puheenjohtajana toimineelle Harri Ripatille kuin myös toiselle kokouksessa toiminnasta poisjääneelle, monivuotiselle hallituksen aktiiviselle jäsenelle Seppo Mantereelle!

Yhdistys LUVY ry:n jäseneksi

Jäsenistön ja hallituksen kesken käytyjen keskustelujen jälkeen yhdistys liittyi jäseneksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY) ry:n jäseneksi. Uskomme, että vesienhoidon päämäärien - yhdistyksen päätehtävän - saavuttamiseen keskusteluyhteys LUVY ry:n asiantuntijoihin tuo tervetullutta lisätietoa ja -tukea.

LUVY ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka yhtenä tehtävänä on edistää vesiensuojelua läntisellä Uudellamaalla. Vuonna 2016 LUVY juhlisti 40-vuotista työtään vesiensuojelun parissa. LUVY ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa jäsenilleen näytteenoton, tutkimuksen ja laboratorioanalyysit jäsenhintaan, mistä onkin hyötyä, kun alamme järviemme vesien laatua jatkossa yhdistyksenkin voimin seuraamaan.

Jäsenmaksua vastaan saamme LUVY ry:ltä jäsenaineiston, neuvontaa sekä asiantuntijapalvelut. LUVY tukee yhdistystämme järvien tilan fysikaalisen seurannan lisäksi myös biologisessa seurannassa. LUVY on tehnyt biologisia tutkimuksia 1970-luvulta lähtien, ja vahvuutena ovat erityisesti vesikasvillisuuteen, pohjaeläimiin sekä kalastoon ja kalastukseen liittyvät tarkkailututkimukset. LUVY järjestää myös verkkoneuvontaa haja-asutuksen jätevesistä (www.hajavesi.fi ). Lisäksi LUVY ry ylläpitää verkkosivustoa vesientila.fi, josta löytyvät myös Saarijärveä ja Salovettä koskevat tiedot. Lyhykäisyydessään LUVY siis tukee paikallisten yhdistysten tärkeää vesiensuojelutyötä .

LUVY ry:n aktiivisen tiedottamisen kautta yhdistys on saanut tietoa monista vesienhoitoon liittyvistä seminaareista sekä keskustelu- ja koulutustilaisuuksista. Tätä tietoa on pyritty välittämään myös jäsenkunnalle, joka on tervetullutta tilaisuuksiin. Aktiivista osallistumista toivotaan jatkossakin myös Saarijärvi-Saloveden alueen yhdistyksen jäseniltä. Yhdistyksen yhteyshenkilö LUVY ry:een on hallituksen jäsen Sari Front.

Vuosikokouksen 2016 esitelmä

Välitön ilahduttava seuraus LUVY ry:een liittymisestä oli esitelmänpitäjän saaminen kesän vuosikokouksen. Vesistötutkija Aki Mettinen LUVY ry:stä piti erittäin mielenkiintoisen ja informatiivisen esitelmän otsikolla "Saarijärvi-Saloveden vedenlaatu - mitä tulevaisuudessa?". Esitelmässä Aki Mettinen toi hyvin esiin Karjaanjoen vesistön latvoilla sijaitsevien järviemme hyvän nykytilan, vedenlaadun indikaattorit ja niiden tulkinnan sekä ajatuksia veden laadun tulevaisuudesta ja yhdistyksen roolista siinä. Esitys herätti paljon kiinnostusta ja keskustelua. Esityskalvot ovat saatavissa myös Facebookista (facebook.com/saarijarvisalovesi/).

Tammenjoki erityisen seurannan kohde

Yhdistys perusti vuosikokouksessaan heinäkuussa 2016 kolmihenkisen työryhmän Tammenjoen tilan seuraamiseksi. Erityisesti pato ja siihen ajoittain kohdistuvat luvattomat purkutoimet ovat tässä kohteena, tavoitteena joen ennallistaminen. Työryhmä, johon kuuluvat entiset hallituksen jäsenet Harri Ripatti ja Seppo Mantere sekä Kahilaisen rannan kesäasukas Tapani Tarvainen, selvittää tilannetta ja toimii asiassa aloitteentekijänä. Ryhmä on ollut aktiivinen, ja vuosikokouksessa 2017 kuulemme lisää Tammenjoesta.

Facebook-sivut - näyteikkuna kiinnostukseen kesäjärviemme luontoa kohtaan

Vesienhoitoyhdistys avasi verkkosivustonsa lisäksi omat Facebook-sivut syksyllä 2015. Pysyviä seuraajia eli "tykkääjiä" on tällä hetkellä ilahduttavasti nelisenkymmentä, mutta sivujamme on seurattu paljon tätä enemmän, myös ulkomailta. Sivuille on ladattu tutkimustietoa vesistöjen tilasta sekä ilmoituksia koulutustilaisuuksista. Suosituin aihe on ollut kuitenkin maisemakuvaus järviemme rannoilta, jopa ilmasta, eri vuodenaikoina. Sivujemme seuraajat ovat erittäin ammattitaitoisia kuvaajia ja olemme mielellämme ottaneet vastaan ja jakaneet heidän kaikkien osaamista ja kuvallisia näkemyksiä. Tämä on mainio tapa seurata niin vesi- kuin muutakin luontoa lähiympäristössämme eri vuodenaikoina.

Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi niin uudet kuin entisetkin kävijät sivuillemme osoitteeseen facebook.com/saarijarvisalovesi/. Tallennetaan Suomi 100 -juhlavuonna järviemme kaunis luonto, niiden rantojen erilaiset sattumukset ja vesienhoidolliset havainnot Facebook-sivuillemme toistemme iloksi!

Yhdistys Kärkölän Käärön sivuilla

Vesienhoitoyhdistyksellä on vuosien ajan ollut tiivis suhde Kärkölän Kääröön. Käärö on yhdistykselle tärkeä tiedotuskanava näkyvyyden saamiseksi ja olemme myös osallistuneet juttujen toimittamiseen. Vesienhoitoyhdistyksen vuosikertomukset julkaistaan perinteisesti Käärössä tulevaa vuosikokousta varten, mistä suuri kiitos Käärölle! Viime vuoden lehden jutuista oli yhdistys tekemässä seuraavia: Myllymäen torpan kertomaa (Seppo Mantere), Järviemme linnut (Hannu Ruotsalainen, Erkki Silvander, Jukka Tanner - Hakki ry, toim. Kirsti Husgafvel-Pursiainen), Tammenjoen kunnostus (Harri Ripatti) ja yhdistyksen vuosikertomus 2015 (Harri Ripatti).

Hallituksen jäsen Seppo Mantere on myös kehittänyt ja rakentanut Kärkölän Käärön jakelulaatikot, jotka hän yhdessä Harrin kanssa on vienyt sopiville jakelupaikoille. Porukalla myös täytämme laatikoita tarpeen mukaan.

Esite uusimisvaiheessa

Yhdistyksen esitteen tekemisestä on kulunut jo lähemmäs vuosikymmen ja hallitus on vuoden 2016 aikana valmistellut uutta. Uuteen versioon on kerätty erilaisia kuvia järviltämme. Myös tekstiä on jonkin verran muokattu. Tarkoituksena on saada esite valmiiksi kevään 2017 kuluessa. Esitteestä on päätetty tehdä sekä perinteinen paperiversio että pdf-muotoinen sähköinen esite, jonka voi ladata esimerkiksi yhdistyksen verkko- ja facebook -sivuilta.

Muuta toimintaa

Yhdistyksen aivan alkuvuosilta asti on jatkunut Saloveden ja Saarijärven näkösyvyyden mittaaminen ja näin tehtiin myös vuonna 2016. Jorma Nyman on vastannut mittauksista Salovedellä ja Harri Ripatti Saarijärvellä. Näkösyvyyttä on mitattu veneestä pilvipoutaisena päivänä ja siinä on käytetty valkoista ns. Secchi-levyä. Tulokset vaihtelevat jonkin verran vuosittain, riippuen mm. sateisuudesta ja ojia pitkin sateen mukana tulevasta maa-aineksesta, mutta näkyvyys on pysynyt kohtalaisen hyvänä. Viime kesän mittauksessa Saloveden näkösyvyys oli 2,5 mitattuna 5,8 m syvässä kohdassa järveä. Saarijärven tulos ei ollut tiedossa tätä kirjoitettaessa.

Yhdistyksellä on geokätkö. Voit yrittää löytää sen:https://www.geocaching.com/geocache/GC4FZ0J_salosaari